Neulaniemen pääsivu
Harrastusmahdollisuudet
Kylän historia
Tarinoita kylältä
Neulaniemen kalastuskunta
Saarentien tiekunta
Tuohivahvan metsätie
Raudanmaan ilmoitustaulu
Historiatietojen lähde:
Längelmäveden seudun historia
 1300-luku:

Längelmäveden seudun historian mukaan Neulaniemi kuului 1360-luvulla Tyrvännönmaahan eli Huutijärven ja Suomatkan alueella olevien kylien metsästysmaihin. Alue oli tällöin ilmeisesti asumatonta.

1400-luku:

1427 tiedetään Tyrvännönmaan kuuluneet silloiselle kihlakunnantuomarille Pentti Lyytikänpojalle, jonka arvellaan noihin aikoihin omistaneen myös Joutsiniemen kartanon alueen.
Jo tällöin käytettiin Vesijärven ja Längelmäveden välisestä kannaksesta Raudanmaa nimitystä ja se käsitti Längelmäveden ja Vesijärven välisen alueen Suomatkasta lähtien Ponsaan asti. Nykyisin Raudanmaalla tarkoitetaan samaa aluetta Mäyrällä laajennettuna.

1500-luku:

Neulaniemen kylän synnystä ei ole tarkkaa tietoa, mutta ensimmäiset maininnat löytyvät 1540-luvun maakirjoista. Tällöin Ponsassa tiedetään olleen neljä taloa, joista yhden omisti Heikki Neulaniemi, eli Neulaniemen ensimmäinen talo kuului ilmeisesti tuolloin Ponsaan.
Neulaniemen yhteydessä esiintyy nimi Rapo , jonka on arveltu viittaavan suhteisiin Sääksmäkeen päin.

1500-luvulla Neulaniemen isännät omistivat naimakaupoilla ja ostamalla saamansa Lahdenpohjan niityn Kivisalmessa.

Vuonna 1552 kylässä asui myös eränkävijä Lasse Neulaniemi, joka oli merkitty veroluetteloon. Hänen eräalueensa oli Multian Suojärvellä.

1600-luku:

Tilat olivat 1600-luvun alussa aatelisten läänityksinä ja vuosisadan lopulla kylän tilojen omistusoikeudet siirtyivät kruunulle ilmeisesti verorästien vuoksi.
Maan nousemisesta johtuen Längelmäveden vedet alkoivat virrata Iharin kosken kautta 1604 ja sen veden pinta laski 1,5 metriä.

Kylän varallisuutta kuvaa parhaiten ehkä 1636 verokirjanpito, jonka mukaan kylässä oli kaksi veroa kruunulle maksavaa taloa, ilmeisesti Heikkilä ja Tapanila, joilla oli yhteensä: 3 hevosta, 8 lehmää,1 sonnimulli, 5 hiehoa, 7 lammasta, 10 vuohta tai pukkia sekä 2 sikaa. Kylvöala oli 8 tynnyriä eli n. 4 hehtaaria, ja sijaitsi neljässä palstassa.

1700-luku:

1723 jälkeen talonpojille annettiin mahdollisuus hankia tilat taas omistukseensa lunastamalla ne kruunulta kolmen vuoden veroa vastaavalla summalla.
1751 Neulaniemeen ehdotettiin Kangasalan syyskäräjillä välikestikievaria, mutta sitä ei ilmeisesti koskaan perustettu. Asiakirjojen mukaan kyläläiset pitivät sitä veroluonteisena rasitteena ja pyrkivät kaikin keinoin sitä välttämään.

1751 Iharin koski perattiin ja Längelmäveden pinta laski jälleen metrin verran.

1800-luku:

1800 kylässä oli 4 veroa maksavaa taloa, joiden omaisuuden arvo oli alle 500 riksiä.

1830 Längelmäveden pinta laski uudelleen kaksi metriä kun Kaivannon kanavan sulku murtui.

Neulaniemen talot

Talojen nimet syntyivät 1500- ja 1600-luvuilla yleensä isäntien nimien mukaan. Kylän vanhin talo on Heikkilä, joka sai nimensä 1540-1552 isäntänä olleen Heikki Neulaniemen mukaan. Tällöin kylä kuului vielä Ponsaan.

Tapanila sai nimensä 1603-1635 isäntänä olleen Tapani Heikinpojan mukaan.

Kylän talot ja omistajat:

Heikki Neulaniemi 1540-1552
Talo halottu 1553 Heikkilä/Tapanila

Heikkilä:

Olavi Heikinpoika 1553-1605
Heikki Olavinpoika 1606- 33
Heikki Heikinpoika 1634-43
Tuomas Heikinpoika 1644-76
Heikki Tuomaanpoika 1677-1708
Markku Heikinpoika 1709-41
Markku Markunpoika 1742-71
talo halottu 1779 Ala-Heikkilä/Ylä-Heikkilä

Tapanila:

Lauri Neulaniemi eli Karju 1553-84
Yrjö Laurinpoika 1585-1602
lanko Tapani Heikinpoika 1603-35
Reko Tapaninpoika 1636-38
Tuntematon
Perttu Matinpoika 1643-44
Simo Matinpoika 1645-69
Heikki Simonpoika 1670-97
Tuomas Antinpoika 1698-1709
Simo Tuomaanpoika 1710-
puoliso Brita Tuomaantytär -1722
vävy Kustaa Juhonpoika 1723-51

Talo jaettu 1768 Tapanila /Eerola

Heikki Kustaanpoika 1752-75
Heikki Heikinpoika 1776-96
Heikki Heikinpoika 1797-1811
Matti Matinpoika 1812-27
Juuse Heikinpoika 1828-57
Kustaa Juusenpoika 1858-1867
Karl Kustaa Tapanila 1867-1906
Konsta Tapanila 1906-1948
Anna Tapnila & Siiri Mattila 1948-1988
Sirkku Mattila 1988-

Ala-Heikkilä:

Markku Markunpoika 1772-93
Juho Markunpoika 1794-1848
Markku Juhonpoika 1849-55
leski Stiina Heikintytär 1856-

August Heikkilä (os. Hampaala) 1911-?
Jaakko Heikkilä ? - 1950
Heikki Toivonen 1950 - 1983
Tapani Toivonen 1983 -

Ylä-Heikkilä:

Erkki Markunpoika 1779-87
Juho Erkinpoika 1788-1836
lampuotit viljelivät 1837-55
Juho Heikinpoika 1856-

Juho Paavola
Esko Paavola
Tarja Taipale

Eerola:

Erkki Kustaanpoika 1768-94
Matti Erkinpoika 1795-1831
Matti Matinpoika 1832-

Talo jaettu Eerola/Rantala

Kusti Niemi
Kaarle Niemi -1964
Esko Törmä 1964-87
Erkki ja Kristiina Törmä 1987-

Rantala:

???
Martti Heikkilä
Seppo Heikkilä
Kylän historia
Raudanmaa
This Website Built with SiteSpinner Web Page Maker
This Web Page Designed with SiteSpinner Website Building Software